Elämän tarkoitus

Lapsena haaveilin ryhtyväni filosofiksi. Pohtisin päivät pitkät elämän tarkoitusta. Ei minusta tullut filosofia, tuli yhteiskuntatieteilijä. Mutta kyllä tälläkin urapolulla on saanut ihmetellä isoja kysymyksiä. Puhumattakaan oman elämän mysteereistä.

Tiivis, symmetrinen kokonaisuus

Filosofi Frank Martelan Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä on kultakimpale kaltaiselleni wannabe-filosofille. Kirjassa on erittäin tiivistetysti tutkittua tietoa ja filosfista pohdintaa helposti ymmärrettävässä ja hyödynnettävässä paketissa. Viitteitä on lähes 20 sivua ja lähteitä 14 sivua. Ei hullummin, kun kirjassa on yhteensä vain 200 sivua.

Symmetrian ystävä kiittää siitä, että jokainen osa on yhtä pitkä ja jaettu neljään osaan. Sisällysluettelon lukemalla pystyy omaksumaan kirjan annin tiivistetysti. Kirjan alkuteos on englanninkielinen. Liekö kansainvälisille markkinoille suuntaaminen syynä kirjan selkeään, lukijaystävälliseen rakenteeseen.

Onnellisuudesta

Mutta mennäänpä muodon sijaan sisältöön. Onnellisuuden etsiminen on aikamme trendi. Sana onnellisuus tulee alun perin sanasta onnekkuus, jolloin on kyse lähinnä hyvästä onnesta, sattumasta.

Onnellisuus on vain tunne, eikä välttämättä riitä täyttämään eksistentiaalista tyhjyyttä ja tuomaan tarkoitusta elämälle. Itse asiassa onnellisuuden tavoittelu voi heikentää onnellisuuden kokemusta. On vaikea nauttia, jos samalla yrittää koko ajan maksimoida onnellisuuttaan.

Martela kirjoittaa myös hevirokin yhteydestä suomalaisten onnellisuuteen. Hän liittää raskaan musiikin kielteisten tunteiden ilmaisuun: tuppisuukansa saa karjua ääneen. Väittäisin, että se tarjoaa mahdollisuuden myös tukahdutettujen myönteisten tunteiden ilmaisuun, sillä missään muualla en ole nähnyt niin paljon liikutuksesta itkeviä miehiä kuin raskaan rokin konserteissa.

”Henkilökohtaisen onnellisuuden tavoittelu on huono vastaus kysymykseen, mikä tekee elämästämme aidosti arvokkaan ja merkityksellisen.”

Autonominen altruismi

Auttamisen syyt ovat kiehtoneet minua aina, tein gradunikin vapaaehtoistoiminnan motiiveista. On helppo sanoa, että haluan auttaa. Auttamalla muita auttaa kuitenkin myös itseään ja se on ihan ok. Itse asiassa muiden auttaminen voikin olla paras tapa lisätä omaa onnellisuuttaan.

Tasapaino on tärkeää, myös muiden auttamisessa. Pyytettömyys saattaa kuulostaa ihanteelliselta, mutta Martela peräänkuuluttaa autonomista altruismia, jolloin auttaminen on oma valinta. Kannattaa auttaa – kuten Maija Vilkkumaa asian ilmaisee – ”Siks kun mä halusin”.

Miksi etsimme elämän tarkoitusta?

Miksi elämä tuntuu niin vaikealta, vaikka elämän ulkoiset edellytykset ovat ainakin länsimaissa paremmat kuin koskaan? Tarve elämän tarkoituksen pohtimiseen kumpuaa kolmesta lähteestä: uskonnosta vieraantumisesta, tieteen merkityksen kasvamisesta ja romanttisesta ajattelusta. Näin on syntynyt eksistentiaalinen kriisi, jota Martela nimittää modernin ihmisen merkiksi.

Elämän tarkoituksen etsiminen on loputon tie. Martela kannustaakin ennemmin keskittymään elämän merkityksellisyyteen.

”Elämäsi on kosmisesti mitätöntä, väliaikaista ja mielivaltaista – mutta se ei haittaa.”

Merkityksellisyyden resepti

• Panosta ihmissuhteisiin.
• Auta muita niin autat itseäsi.
• Tule ihmiseksi joka olet.
• Ota kaikki kykysi käyttöön.

Oman näköinen elämä

Yhteys itseen ja yhteys muihin. Näiden kautta löytyy tie merkityksellisempään elämään. Moni elää ulkoisten paineiden ja odotusten – usein ehkä kuviteltujenkin – mukaan. Martela kehottaa olemaan uskollinen itselle.

”Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itselleen merkityksellisä asioita sillä tavalla, että tulee niiden kautta merkitykselliseksi toisille ihmisille.”

Merkityksellistä työtä

Työ voi olla suuri merkityksellisyyden lähde, jossa voi parhaimmillaan toteutua kaikki neljä merkityksellisyyden tekijää: autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja hyvän tekeminen. Onnellisia olemme me, joiden työ täyttää nämä tekijät.

Johtajan kannattaa ottaa ohjenuorakseen näiden neljän tekijän mahdollistaminen työpaikan arjessa. Mutta kyse on myös näkökulman vaihtamisen taidosta. Aiemmin olen maininnut bussikuskiesimerkin: kokeeko kuljettaja tehtäväkseen bussin vai ihmisten kuljettamisen. Ovatko asiakkaat syy tehdä työtä vai välttämätön paha?

Ei tarvitse olla sydänkirurgi tai pelastustyöntekijä voidakseen auttaa muita ja kokeakseen merkityksellisyyttä. Laitoshuoltaja mahdollistaa omalla toiminnallaan hyvän ja turvallisen hoidon. Myyjä saattaa ammentaa merkityksellisyyttä asiakaskohtaamisista. Monelle työyhteisö tuo elämään merkityksellisyyttä.

Lopuksi

Elämän tarkoitus on hyvä pari Voimana toivo -kirjan kanssa. Kirjoissa lähestytään merkityksellistä elämää eri näkökulmista ja ne täydentävät toisiaan. Molemmissa puhutaan myös elämisen tärkeydestä, sillä jonakin päivänä elämä loppuu. Kaikkina muina päivinä se ei lopu.

”Merkityksellinen elämä on elämä, joka on virittäytynyt huomaamaan jokapäiväisen elämän pienet ihmeet.”

Tsekkaa myös:

Frank Martelan blogi
Ylen Kulttuuricocktail: Frank Martelan viisi vinkkiä parempaan elämään
Frank Martela: Merkityksellisen työn kolme elementtiä

Kirjailijakuva: Marek Sabogal