Järjestöt Työelämä

Järjestöissä koetaan työn imua

Suuri osa työssä käyvistä voi verrattain hyvin, pitää työstään ja suoriutuu siinä hyvin. Keskimäärin suomalaiset kokevat työn imua viikoittain, järjestöissä työskentelevät hiukan muita useammin. Työn imun käsite on tullut keskusteluun positiivisen psykologian myötä vastavoimaksi puheelle pahoinvoinnista ja loppuun palamisesta työelämässä.

Mitä työn imu on?

Työ voi parhaimmillaan olla niin innostavaa ja inspiroivaa, että se imaisee tekijänsä mennessään. Työn imu osana laajempaa työhyvinvoinnin käsitettä on tapa tarkastella työn positiivisia ja voimavaroja kerryttäviä tekijöitä. Työn imulla tarkoitetaan tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työssä.

Työn merkitys yksilölle ei rajaudu vain työaikaan, vaan työn ja muun elämän välinen yhteys on kaksisuuntainen. Työhyvinvointi lisää onnellisuutta yleisesti, ja hyvinvoiva ihminen on todennäköisemmin hyvä työntekijä.

Työuupumus ja työn imu ovat toisistaan irrallisia ilmiöitä, eivät saman janan ääripäitä. Työn imu on melko pysyvä, yksittäistä tehtäväsuoritusta ajallisesti pidempi, myönteinen tunne- ja motivaatiotila.

”Työn imua on, kun aamulla töihin mennessään yleensä kokee hyvää mieltä ja tuleva päivä herättää myönteisiä odotuksia. Työn imua kokeva pitää työtään enimmäkseen merkityksellisenä, inspiroivana ja innostavana ja on siitä ylpeä. Parhaimmillaan työ tarjoaa myös mahdollisuuden uppoutua johonkin tehtävään niin että ajan kuluminen unohtuu, ja myös tällöin todennäköisesti kokee työn imua. Työn imussa olo on energinen ja innostunut, ja työ tuntuu tärkeältä ja parhaimmillaan aika tuntuu kuluvan kuin siivillä.”
Jari Hakanen 2014

Miksi juuri järjestöissä koetaan työn imua?

Järjestöissä työntekijät kokevat julkista ja yksityistä sektoria heikompaa työtyytyväisyyttä ja kaipaavat parempaa johtamista ja työn organisointia, ja samaan aikaan työn imun kokemukset ovat korkeammalla kuin suomalaisilla keskimäärin. Miten tämä on mahdollista?

Työn mielekkyys ja merkityksellisyys ovat monille kolmannen sektorin työntekijöille päivänselviä. Ne eivät kuitenkaan riitä työn imun takeiksi, sillä ulkoiset vaatimukset kasvavat. Työn imu syntyykin onnistuneista ponnisteluista. Edesauttaviksi tekijöiksi on arveltu järjestötyön asiantuntija- ja johtajavaltaisuutta sekä vapaaehtoisten omistautuneisuuden siirtymistä palkatuille työntekijöille.

Oman graduni mukaan järjestötyöntekijöiden keskeisimpiä työn imun mahdollistajia olivat työyhteisö, järjestön tekemän työn aihe, työn ihmisläheisyys ja järjestön arvot. Muita voimavaratekijöitä olivat työn autonomia, joustavuus, mahdollisuus oppimiseen ja työn tuunaamiseen. Työn imua vähentäviä tekijöitä olivat turha byrokratia, työn liiallinen määrä, epäselvyys rahoituksessa tai työnkuvassa, liiallinen yksin tekeminen ja sisäisen viestinnän epäonnistuminen.

Päättelin, että järjestössä työssä oleva henkilö kokee työn imua todennäköisimmin tehdessään merkitykselliseksi kokemaansa työtä hyvässä työyhteisössä toisten ihmisten hyväksi työnantajaorganisaationsa arvot jakaen. Mahdollisuus tehdä omien arvojensa mukaista työtä on arvokasta.

Työn mielekkyys ei siis rakennu sen helppoudesta tai hauskuudesta, sillä työn imussa ei tavoitteena ole mielihyvän kokeminen, vaan työn imun avulla työntekijä selviää vaativistakin tehtävistä. Se saa ihmisen ponnistelemaan ja kohtaamaan haasteita, koska työllä on syvempi merkitys.

Miksi työnantajan kannattaa panostaa työn imuun?

Työn imu on win-win-tilanne, koska siitä hyötyy sekä yksilö että työnantaja – itse asiassa laajemmin ajateltuna koko yhteiskunta. Työn imun kokemukset lisäävät työhyvinvointia, työn tuloksellisuutta ja niiden myötä järjestöissä tehtävän työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kaikilla työpaikoilla työtä voidaan johtaa ja organisoida laadukkaasti tai yksilöä ja yhteisöä kuormittavasti. Työn imu ei ole jatkuvaa flow-tilaa, vaan itse asiassa eräs keskeisistä vaikutuksista tulee esiin kiireessä, paineessa ja stressaantuneena. Silloin parhaiten selviää työyhteisö, jossa koetaan työn imua.

Samoja vaikutuksia ei nykykäsityksen mukaan voida saavuttaa pelkästään minimoimalla työn kuormittavia tekijöitä. Toisaalta kaikkia kuormitustekijöitä ei koskaan saada poistettua, mutta silti työn imun edellytyksiä voidaan lisätä. Itse asiassa tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät eivät välttämättä lainkaan heikennä niitä osa-alueita, jotka lisäävät työhyvinvointia. Siksi työn hyvien puolien vahvistaminen on monilla työpaikoilla toimivampi tapa lisätä työhyvinvointia kuin työn vaatimusten vähentäminen.

Työn imua on kannattavaa tarkastella siksi, että se saa yksilön ponnistelemaan myös kiireessä ja paineessa, joita järjestötyössä on vaikea välttää. Työn myönteisiin puoliin ja työn imun lisäämiseen keskittyminen parantavat yksilön hyvinvointia ja organisaation tuottavuutta.

Työn imun edellytyksistä on syytä huolehtia myös Suomen huoltosuhteen vuoksi. Väestön ikääntyessä yhteiskuntamme tarvitsee erityisesti tulevina vuosina hyvinvoivia työntekijöitä. Työmme tuloksellisuuden takaamiseksi luonnollisesti haluamme, että järjestöt ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja, joihin osaavat työntekijät sitoutuvat.

Lue lisää:

Hakanen, Jari (2011): Työn imu

Ristolainen, Heidi (2015): Osaajat järjestötyössä

Ruuskanen, Petri, Kirsikka Selander ja Timo Anttila (2013): Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Selander, Kirsikka (2018): Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä

Työterveyslaitos: Työn imu

Uhtio, Anu (2017): ”Sydämellä me tehdään, vaan ei sydänverellä.” Työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössä

Photo by Martin Adams on Unsplash

Tietoja Anu Uhtio

Aktiivinen yhdistystoimija, jonka vapaaehtoistehtävät johdattivat järjestötyöhön parisenkymmentä vuotta sitten. Toiminnanjohtajana Reumaliitossa, koulutukseltaan farmaseutti ja sosiologi. Vapaa-ajalla nauttii perheestä, liikunnasta ja luonnosta, sekä yritää ylläpitää virettä, jossa jatkuva oppiminen on mahdollista.

0 comments on “Järjestöissä koetaan työn imua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: