Aiemmin olen kysynyt voiko onnellisuuden valita. Tässä pohdinnassa onnellisuus tulee lähelle kiitollisuutta. Se liittyy myös persoonallisuuteen: joku on aina iloinen, toinen epäileväinen ja huolestunut.
Onnellisuuden kolme olomuotoa
Onnellisuutta voi lähestyä myös toisella tavalla. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan on olemassa kolmenlaista onnellisuutta:
- tunneonni
- tyytyväisyysonni
- mielenrauha
Tunneonni on lähellä iloa. Tunteet tulevat ja menevät. Mindfulnessissa opetellaan tunnistamaan tunteita ja hyväksymään ne, ajautumatta liikaa tunteiden vietäväksi. Toisaalta iloa voi vahvistaa tekemällä asioita, jotka tuottavat iloa itselle. Eniten iloa tuottaa kuitenkin ilon tuottaminen muille.
Tyytyväisyysonni syntyy, kun asiat ovat hyvin. Tyytyväisyysonnea voi tuntea myös siitä, että on saavuttanut tai saanut aikaiseksi jotain. Filosofi Frank Martelan mukaan elämän tarkoitus kumpuaa itsensä toteuttamisesta, siitä, että tekee itselle merkityksellisiä asioita niin, että tekee itsestään merkityksellisen muille.
Mielenrauha on Ojasen mukaan hyvän olon tila, jossa kaikki elämän alueet ovat sopusoinnussa. Mielenrauha syntyy jollekin työviikon jälkeen vastasiivotussa kodissa kirjan äärellä. Joku toinen löytää sen luonnosta. Mielenrauha voi löytyä juoksulenkin jälkeen tai rauhallisella yin-joogatunnilla.
Onnellisuuden opettelua
Palataanpa otsikon kysymykseen. Onnellisuutta voi oppia, tai ainakin harjoitella. Etenkin, jos onnellisuuden purkaa Ojasen tapaan kolmeen osaan ja valitsee omat tapansa lisätä tai ylläpitää iloa, tyytyväisyyttä ja mielenrauhaa. Mutta onnellisuutta ei voi pakottaa tai suorittaa, eikä ihmekeinoja ole.
Kehon lisäksi kannattaa treenata myös mieltä. Rentoutuminen ja ajatusten jatkuvan virran hiljentäminen helpottuu harjoittelemalla. Olkoon se sitten meditaatiota, mindfulnessia, hiljentymistä, rukous, musiikkiin uppoutumista tai loppurentoutus urheilun jälkeen, tärkeintä on toisto.
Yhteistä näille kolmelle – ilolle, tyytyväisyydelle ja mielenrauhalle – on se, että niitä kokeakseen pitää pysähtyä. Ilo kannattaa tunnistaa ja antaa sille aikaa. Hyviä asioita on syytä huomioda ja listata tehdyt asiat tekemättömien sijaan. Mielenrauhaa kohti voi kulkea tekemällä asioita tai hakeutumalla tilanteisiin, jotka tuottavat hyvää, harmonista oloa.
Elämä on nyt
En halua yhtään vähätellä vaikeita elämäntilanteita ja väittää, että kuka tahansa voi olla onnellinen. Mutta jos asiat ovat ihan perushyvin, ei kannata odotella, että ne olisivat täydellisesti. Iloa, tyytyväisyyttä ja mielenrauhaa voi tuntea nyt, ei sitten kun. Kaikki asiat eivät ehkä koskaan ole hyvin, mutta riittävän hyvä elämä riittää. Hyvä elämä on eletty elämä.
Liiallinen onnellisuuden tavoittelu tekee onnettomaksi. Koko ajan ei voi olla onnellinen. Ehkä tässä onnellisuuden opiskelussa onkin kyse hyvinvoinnin lisäämisestä. Ja jos oman hyvinvoinnin lisääminen tuntuu itsekkäältä, kannattaa muistaa, että hyvinvoiva ihminen jaksaa tuottaa muillekin hyvää.
***
Innoituksena tälle tekstille toimi Paula Tiessalon blogi. Markku Ojasen blogista löytyy mielenkiintoista pohdintaa onnellisuudesta. Lisäksi vinkkinä mainittakoon, että huhtikuussa julkaistaan Frank Martelan kirja Elämän tarkoitus – suuntana merkityksellinen elämä. Martela on myös väitellyt aiheesta.
Pelasta maailma 
Paluuviite: Henkisen pääoman etsintää - tuohinainen.com