Tutkimus

Tutkimuskuulumisia ja asenteellisuutta järjestöjohtamista kohtaan

Lupasin aiemmin raportoida tutkimuskuulumisia sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien urakertomuksia käsittelevästä väitöstutkimuksestani.

Ulos omasta kuplasta

Väitöstutkimus keskittyy tyypillisesti rajattuu alueeseen, johon sukelletaan syvälle. Kun lisäksi omassa palkkatyössäkin käsittelee samoja teemoja, tulee helposti pitäneeksi monia asioia itsestäänselvinä.

Osallistuin tohtorikoulun kurssille, jossa eri tieteenalojen väitöstutkijat kommentoivat toistensa tutkimussuunnitelmia. Sain aiheellisia kysymyksiä, jotka auttavat perustelemaan järjestöjohtamista omana tutkimusaiheenaan.

Yllättävää kuitenkin oli kurssin opettajan asenne järjestöjohtamista kohtaan. Hän tuntui pitävän sitä hyvin hierarkkisena oman edun tavoitteluna. Järjestön johtajan olisi hänen mukaansa kyettävä katsomaan peiliin ja kyseenalaistamaan motiivinsa.

Järjestöjohtamista ei hänen mukaansa voi tutkia johtajia haastattelemalla, sillä he eivät osaa olla kriittisiä toimintaansa kohtaan. Lisäksi hän kyseenalaisti tarvitaanko järjestössä esimiestä ollenkaan, vai osaisivatko työntekijät tehdä itsenäisesti työnsä.

Peiliin katsomisen paikka

Voinette arvata, että provosoiduin hieman opettajan asenteesta. Toisaalta nämä eri tieteenalaa edustavan opettajan sanat olivat hyvä muistutus siitä, miksi yhtenä tavoitteenani tutkimuksessa on järjestöjohtamisen profiilin nostaminen. Kokosin siis itseni ja kerroin rauhallisesti, että järjestöjohtaminen on erityisosaamista vaativaa ammatillista johtamista ihan siinä missä muiden organisaatiotyyppien johtaminenkin.

En ajattele johtamista ensijaisesti esimies-alaissuhteena, vaan ennen kaikkea strategisena johtamisena. Johtajaa tarvitaan yhteisen suunnan luotsaamiseen, järjestöissä erityisesti. Lisäksi johtaja mahdollistaa itseohjautuvien asiantuntijoiden työn niin arjessa kuin huolehtimalla järjestön toimintaedellytyksistä tulevaisuudessa.

Järjestöjohtajan on syytä säännöllisesti katsoa peiliin. Mutta niin on kaikkien muidenkin johtajien. Itse asiassa kirjallisuuden mukaan näyttää siltä, että juuri järjestöjohtajille arvot ovat erityisen tärkeitä ja heidän työnsä motivit kumpuavat muualta kuin taloudellisista eduista tai korkeasta asemasta.

Seuraavaksi haastattelut

Aloitin tohtoriopinnot viime syksynä työn ohessa. Olen tutustunut akateemiseen maailmaan ja suorittanut kursseja esimerkiksi tieteen etiikasta ja filosofiasta sekä tieteellisestä kirjoittamisesta. Osallistuin myös ensimmäistä kertaa tieteelliseen konferenssiin pitämällä esityksen Työelämän tutkimuspäivillä. Abstraktini Järjestöjohtaminen – yleistä vai erityistä löytyy täältä.

Tutkimuksen tekemisessä on erilaisia vaiheita. Nyt olen palannut perusteisiin ja pohtinut vuosi sitten tohtorihakuun tekemääni tutkimussunnitelmaa. Ilokseni olen todennut, että aihe kiinnostaa yhä ja tutkimuskysymyksetkin ovat säilyneet suunnilleen ennallaan. Tutkin siis miten järjestöjohtajaksi tullaan ja millaista järjestöjohtaminen on luonteeltaan.

Seuraava vaihe onkin erityisen mielenkiintoinen – pääsen keräämään aineistoa, eli haastattelemaan järjestöjohtajia.

Photo by CHUTTERSNAP on Unsplash

Järjestöjen potentiaaliin uskova paremman johtamisen ja työhyvinvoinnin puolestapuhuja. Innostuja ja innostaja, joka harrastaa maailman pelastamista pää pilvissä, mutta jalat maassa. Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä, hallituksen puheenjohtaja Pirkanmaan Hoitokodissa.

0 comments on “Tutkimuskuulumisia ja asenteellisuutta järjestöjohtamista kohtaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: