Mitä on strateginen johtaminen ja miksi sitä tarvitaan erityisesti järjestöissä?

Tehdessäni raporttia järjestön strategisesta johtamisesta ja keskustellessani aiheesta huomasin, että järjestöjohtajilla ei välttämättä ole tietoa siitä, mitä on strateginen johtaminen. Strateginen johtaminen saatetaan ymmärtää strategiaprosessin läpiviemiseksi ja strategian tekemiseksi. Strategia näyttäytyy nimenomaan asiakirjajana.

Strateginen johtaminen on jokapäiväistä

Strategia – johtaminen – strateginen johtaminen. Kaikkia näistä voidaan määritellä monella tavalla. Yhteistä strategisen johtamisen määritelmille on tavoitteellisuus, suunta ja pitkäjänteisyys. Juha Heikkala ja Antti Pelto-Huikko määrittelevät asian näin:

Strateginen johtaminen on järjestön toteuttaman merkityksellisen asian pitkän aikavälin elinvoimaisuuden vahvistamista.

Vaikka käsite ei ole tuttu, ei se tarkoita, etteikö järjestöissä olisi strategista johtamista. Haastatteluissa kävi ilmi, että strategista johtamista kyllä tehdään, vaikka sitä ei osata sellaiseksi kutsua. Parhaimmillaan strategiset linjaukset ja tavoitteet kulkevat mukana toimintasuunnitelmassa, toiminnassa ja viikkopalavereissakin. Ne näkyvät jopa esimerkiksi yksittäisen koulutusanomuksen käsittelyssä.

Strateginen johtaminen on strategian arjessa elämisen mahdollistamista.

Miksi strategiaa tarvitaan järjestöissä?

Strategia on järjestösektorilla käsitteenä melko uusi ja osin kritisoitukin, onhan se sotatermi ja liitetty erityisesti yritystoimintaan. Sen sopivuutta järjestömaailmaan on kyseenalaistettu. Tarja Ketola ehdottaakin väitöstutkimuksessaan strategian korvaamista tulevaisuustyöskentelyllä. Vaikka strategia toimii omaa johtamista ohjaavana selkärankana, voi sen pohjalta tehdyt päätökset sanoittaa sopivalla tavalla. Eräs haastateltava kiteytti näin:

Johtaja toimii tulkkina, jonka tehtävänä on strategian arkeen suomentaminen.

Heikkala ja Pelto-Huikko toteavat tuoreessa julkaisussaan, että strategian huono maine järjestöissä saattaa johtua siitä, että strategia jää helposti irralliseksi. Tämä on harmillista, sillä parhaimmillaan strategia on erittäin hyödyllinen työväline.

Voidaan jopa sanoa, että strateginen johtaminen sopii erityisen hyvin järjestöihin. Järjestöjen tavoitteet saattavat olla korkealiitoisia, onhan järjestöjen tehtävä muuttaa maailmaa. Työntekijöillä on omat kiinnostuksen kohteensa, vapaaehtoisilla omat toiveensa ja jäsenistöllä sekä kohderyhmällä laaja kirjo erilaisia tarpeita.

Jos tehdään kaikkea hyvää ja kaunista tarttuen lukemattomiin ideoihin ja yhteistyöehdotuksiin, ei lopulta saada mitään aikaiseksi. Pahimmillaan työntekijät väsyvät, kun oma tehtävänkuva on epäselvä ja tavoitteet epärealistiset.