”Tulisitko Donitsimalli käytännössä -webinaariin pitämään kommenttipuheenvuoron järjestöjohtajan näkökulmasta?” Yllättävä pyyntö johdatti minut tutustumaan malliin, josta en ollut aiemmin kuullutkaan.
Kyseessä on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä malli, joka yhdistää sosiaalisen hyvinvoinnin ja maapallon kestokyvyn. Donitsi rakentuu kahdesta kehästä: sosiaalisesta perustasta ja ekologisesta katosta. Näiden väliin jäävä donitsi on tila, jossa ihmiskunnan on mahdollista kukoistaa.
Miten tämä sitten liittyy järjestöihin? Sitä lähdin kommenttipuheenvuoroa varten pohtimaan.
Järjestöt mahdollistamassa sosiaalista perustaa
Aloitetaan helpoimmasta: sote-järjestöt ovat mahdollistamassa sosiaalista perustaa. Verkostot, tasa-arvo, toimeentulo, koulutus, terveys ja monet muut sosiaalisen perustan osatekijät ovat sote-järjestöjen toiminnan ydintä.
Järjestöt ajavat haastavassa tilanteessa olevien asiaa ja antavat äänen unohdetuille. Järjestöt tuntevat ihmisten arjen ja mahdollistavat yhteisöllisyyden sekä osallisuuden. Ne ovat kansalaisyhteiskunnan perusta.
Järjestöt ekologisen katon huomioijina
Äkkiseltään voisi ajatella, että ekologisesta katosta huolehtiminen kuuluisi lähinnä luonnonsuojelujärjestöille. Mutta yhteisen maapallomme asiat kuuluvat kaikille. Lisäksi ekologiset tekijät vaikuttavat myös sote-järjestöjen kohderyhmien hyvinvointiin.
Järjestöbarometrin mukaan sote-järjestöt ovat heränneet ilmastotoimiin. Ja syytä onkin, sillä yli 10 000 sote-järjestöä eivät ole marginaalisia toimijoita, vaan tavoittavat valtavan joukon ihmisiä.
Järjestöt kokoavat ihmiset yhteen
Sosiaalinen perusta ja ekologinen katto eivät suinkaan ole erillisiä ja se onkin donitsimallin tärkein oivallus. Hyvinvointia voi ajatella myös ilmastotekona. Elämäänsä tyytyväinen ihminen löytää iloa vaikkapa sosiaalisista kohtaamisista ja toisten auttamisesta ympäristöä kuormittavan kuluttamisen tai kaukomatkailun sijaan.
Donitsimalli ei toteudu itsekseen. Suurikaan joukko valveutuneita ihmisiä ei pysty muuttamaan asioita, elleivät he toimi yhdessä. Tässä on järjestöjen vahvuus: ne tarjoavat toiminta-alustan, kokoavat ihmiset yhteen. Niiden avulla onnistuu myös vaikuttaminen ja verkostoyhteistyö.
Miten donitsimalli ja kestävämpi tulevaisuus voi käytännössä toteutua? Siihen tarvitaan ihmisiä ja sitten vain aloitetaan!
Lue lisää:
Kate Raworth: Donitsitaloustiede – seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä
Pelasta maailma 
0 comments on “Donitsimalli – mistä on kyse?”