Tarvitaanko johtajaa? Ovatko johtajat vain turha kuluerä? Tätä olen pohtinut näköjään ainakin vuodesta 2014 asti.
Onneksi ei tarvitse pelkästään itsekseen pähkäillä, vaan voi tutustua vappuaattona julkaistuun itseohjautuvuutta käsittelevään tutkimukseen. Tutkimushankkeen johtajana on toiminut Frank Martela.
Itseohjautuvuus ja itseorganisoituminen
Mistä itseohjautuvuudessa on kyse? Se ei suinkaan ole anarkiaa, jossa kaikki tekevät mitä haluavat. Itseohjautuvuus on oikeutta päättää omasta työstään kolmella eri ulottuvuudella:
- miten työ tehdään
- mitkä työn tavoitteet ovat
- mahdollisuus osallistua organisaation kehittämiseen
Organisaation itseorganisoituminen puolestaan tarkoittaa sitä, kuinka paljon päätöksentekovaltaa on hajautettu johdolta koko organisaatiolle.
Vaikka voisi olettaa, että itseorganisoituminen lisäisi työntekijöiden itseohjautuvuuden kokemusta, se ei yksilötasolla välttämättä ole niin. Tutkijat kehottavatkin tarkastelemaan yksilö- ja organisaatiotasoja erillisinä.
Työhyvinvointia vai pahoinvointia
Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? kysyttiin Aalto Yliopiston tutkimuksessa. Tulosten mukaan itseohjautuvuuden kokemus on yhteydessä vahvempaan työn imuun ja kykyyn palautua sekä alhaisempaan työuupumukseen ja stressiin. Itseohjautuvuus näyttäisi siis lisäävän työhyvinvointia.
Korkeammassa ja paremmin palkatussa asemassa olevat henkilöt kokivat korkeampaa itseohjautuvuutta. Samoin pienemmissä organisaatioissa työskentelevät.
Sillä, työskenteleekö julkisella sektorilla, yrityksessä tai järjestössä ei näyttänyt olevan yhteyttä itseohjautuvuuden kokemukseen, vaan erot olivat lähinnä selitettävissä organisaatioiden tyypillisellä koolla.
Viisi askelta itseohjautuvuuteen
Miten itseohjautuvuus sitten toteutetaan? Sujuvatko työt paremmin, jos johtajat irtisanotaan?
Tutkijat nimeävät viisi askelta itseohjautuvuuteen:
- Itseohjautuvuus ei ole rakenteiden poistamista vaan rakenteiden korvaamista
- Esihenkilöillä on tärkeitä tehtäviä hoidettavanaan, jotka ilman heitä pitää pystyä hoitamaan vaihtoehtoisilla tavoilla
- Organisaation toimintalogiikan muutos on hidasta ja vaatii kokonaisvaltaisuutta
- Valmiin mallin sijasta itseohjautuvuutta kannattaa rakentaa ketterillä kokeiluilla
- Muutos lähtee liikkeelle johtajien kyvystä luottaa työntekijöihinsä
Oma tapa, paras tapa
Tunnemme itseohjautuvia, ilman johtajia toimivia yrityksiä. Suomessa edelläkävijänä on ollut teknologiayritys Vincit, Hollannissa taas hoivapalvelua tarjoava Buurtzorg.
Viiden askeleen toteuttaminen ei kuitenkaan kuulosta yhtä raflaavalta kuin ylpeileminen sillä, että meillä ei ole lainkaan johtajia. Aikaakin se vie: tutkimuksen esittelytilaisuudessa Osuuspankin edustaja totesi, että kyseessä ei ole edes maraton, vaan pikemminkin ultrajuoksu.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kehotti luottamaan omaan kulttuuriin ja toimintapaan: sama mallit eivät sovi kaikille. Itseohjautuvuus voi toteutua hyvinkin perinteiseltä vaikuttavassa organisaatiossa. Ei siis ihan heti irtisanota kaikkia esihenkilöitä!
Tutkimus: Itseohjautuva työnteko lisää kiistatta työntekijöiden hyvinvointia (Ylen artikkeli)
Pelasta maailma 
0 comments on “Itseohjautuvuus ja työn imu – potkut pomoille?”