
Isä, äiti, ja kaksi lasta. Lapset vanhempiensa geneettisiä jälkeläisiä, mielellään keskenään eri sukupuolta, syntyneet parin-kolmen vuoden välein, terveitä ja hyvinvoivia. Kaikki perheenjäsenet ovat syntyneet Suomessa ja asuvat samassa osoitteessa. Tällainenko on suomalainen perusperhe? Itse asiassa ei. Iso osa perheistä on jotain ihan muuta.
Tilastokeskuksen mukaan ”Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.” .
Tilastot eivät tunnista monia perhemuotoja. Tilastoista ei näy se, onko lapsettomuus tahatonta vai vapaaehtoista. Eronneiden vanhempien lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Sijoitetun lapsen kotikunta on usein eri kuin asuinkunta. Sateenkaariperhe voi tilastoissa näyttäytyä normiperheenä, jos toinen vanhemmista korjaa sukupuolensa.
Voiko lapseton pari olla perhe? Miksi puhutaan perheen perustamisesta tai perheellistymisestä kun tarkoitetaan lapsiperheellistymistä? Yhä useampi suomalainen elää sinkkuna, ovatko yksin asuvat perheettömiä?
Perheen määritelmiä on monia. Minä kannatan sitä, että jokainen saa itse määritellä perheensä. Lapseton pari voi muodostaa perheen, johon kuuluvat myös rakkaat lemmikit. Yksin asuva henkilö voi lukea perheekseen myös sisaruksensa lapset, omat vanhempansa tai vaikka isovanhempansa. Perheessä voi olla myös näkymättömiä jäseniä – lapsia tai aikuisia – jotka ovat silti ajatuksissa läsnä joka hetki. Jonkun perheeseen kuuluu haavelapsia tai enkeleitä. Joku ei saa syystä tai toisesta tavata lapsiaan.
Perhe voi olla monenlainen myös perheen sisällä. Adoptoitu lapsi saattaa lukea perheeseensä myös biologiset vanhempansa – tiedetyt tai tuntemattomat, elävät tai kuolleet – ehkä myös mahdolliset biologiset sisaruksensa. Uusperheen lapsista jokaisen perhe voi olla erilainen kuin uusperheen vanhempien perhe.
Itsestään selvää? No ehkä, tai sitten ei. Tavalla tai toisella monimuotoisia perheitä on iso joukko, ehkä jopa enemmistö kaikista perheistä. Perhelainsäädäntö ja palvelujärjestelmä eivät kuitenkaan huomioi riittävästi perheiden monimuotoisuutta. Neuvolassa ei välttämättä ymmärretä tai huomioida perheen erityistarpeita ja perhe-etuudet voivat olla epäreiluja. Tekemistä on myös yleisissä asenteissa.
Näitä haasteita ratkotaan Monimuotoiset perheet -verkoston hankkeessa, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti Kaikkien perheiden Suomi. Hankkeessa on mukana 10 järjestöä. Minulla on ilo olla mukana järjestön johtoryhmässä ja viestintäryhmässä.
Yhdellä junamatkalla viestintätyöryhmän kokoukseen ideoin #perheselfie-kampanjan. (Kiitos avusta @virpikotro ja muut Twitterissä minua opastaneet!) Tavoitteena on kuvata perheiden monimuotoisuutta ottamalla selfie omasta perheestä. Kuvat löytyvät Iconosquaresta ja Twitteristä.
Lisää kuvia kaivataan, joten tule mukaan: näytä millainen sinun perheesi on!
Paluuviite: Oikea perhe? - Simpukka