Järjestöt Tutkimus

Miltä näyttää kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen tulevaisuus?

Miten kansalaisyhteiskunnalla yleisesti ja sote-järjestöillä erityisesti menee juuri nyt? Miltä näyttää niiden tulevaisuus? Kokosin yhteen kahden lokakuussa 2020 julkaistun selvityksen tärkeimmät tulokset.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa

Valtioneuvoston julkaisema samannimisen hankkeen loppuraportti.

1. Hybridisaatio on tuonut muiden sektorien toimintalogiikat kansalaisyhteiskuntaan

Hybridisaation myötä yksityisen ja julkisen sektoreiden toimintatapoja on jalkautunut kansalaisyhteiskuntaan. Kaikkein selvimmin tämä näkyy sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä. Järjeistöissä johtamisen ja osaamisen merkitys korostuu. Niihin on myös levinnyt asiakasajattelu. Yksilöllistymisen myötä perinteiset laaja-alaiset ja suuret järjestöt ovat menettäneet jalansijaansa pienempiin intresseihin, kuten vapaa-ajan harrastuksiin, liittyville yhdistyksille. Neljäs sektori on nousemassa kolmannen sektorin rinnalle.

2. Perinteinen järjestökenttä on yhä enemmän ammattimaistunut ja keskittynyt

Kolmannen sektorin palkatun henkilöstön ja työnantajana toimivien organisaatioiden määrä on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut nopeasti. Osaltaan tämä liittyy rahoituksen hakemisen, raportoinnin ja projektihallinnon vaativuudesta, joka edellyttää järjestöammattilaisten työpanosta. Järjestökentän keskittyminen on tapahtunut osin järjestölähtöisesti, osin rahoittajien ohjaamana.

3. Järjestöt on rahoituksella aiempaa selvemmin kytketty julkisen sektorin strategisiin tavoitteisiin

Perinteisestä pohjoismaisesta, vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskuntamallista on siirrytty kohti kansalaisyhteiskuntaa, jossa valtio rahoittaa järjestöjä projektiluontoisesti omista strategisista lähtökohdistaan käsin. Tämä on heikentänyt järjestöjen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan haasteisiin joustavasti ja innovatiivisesti. Se on myös heikentänyt kansalaisyhteiskunnan autonomiaa, yhdenvertaisuutta ja elinvoimaa sekä johtanut isojen järjestöjen toiminnan vahvistumiseen pienten kustannuksella.

4. Neljännen sektorin nousu muuttaa kansalaisyhteiskunnan suhdetta hallintoon

Yhdistyskentän rinnalle on noussut neljäs sektori, jota luonnehtivat verkostomaisuus, vapaamuotoisuus, virallisen organisaation puuttuminen, pyrkimys avoimuuteen ja usein myös suora toiminta. Toiminta voi olla esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä organisoitua vaikuttamista, kuten mielenosoituksia, mutta myös yhteiskunnan ja ympäristöjen parantamista suoraan tekemällä. Osa toiminnasta tapahtuu vain verkon äärellä, osa myös konkretisoituu fyysisessä ympäristössä. Näkyvintä toimintaa ovat erilaiset paikalliset tapahtumat, performanssit ja tuotannot. Neljännen sektorin toiminta on vielä usein hallinnolle uutta, joten haasteita voi tulla liittyen lupiin tai rahoituksen saamiseen.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Tekijät: Petri Ruuskanen, Julia Jousilahti, Maija Faehnle, Kirsi Kuusikko, Outi Kuittinen, Johanna Virtanen, Lisbeth Strömberg

Järjestöbarometri 2020

SOSTEn joka toinen vuosi toteuttama ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä.

1. Yhdistysten neuvonta tavoittaa erityisen haavoittuvia ryhmiä

Järjestöihin kertyy paljon erityistietoa, joka on yhdistelmä tieteellistä tietoa, kokemustietoa ja vertaistietoa. Järjestöillä on suuri merkitys julkisia palveluja etuuksia koskevan tiedon jakamisessa. Julkisissa palveluissa pitäisi nykyistä paremmin tuntea järjestöt ja niiden palvelut, jotta asiakas osattaisiin aina ohjata järjestöjen tuen piiriin. Järjestöihin kerääntynyttä osaamista pitäisi hyödyntää julkisella sektorislla paremmin, mutta tämä edellyttää myös järjestöiltä neuvonnasta kertyvän tiedon systemaattisempaa kokoamista.

2. Järjestöjen ilmastotoimet ovat käynnistyneet

Järjestöjen ilmastotoimet liittyvät tyypillisesti matkustamiseen, jäsenpostituksen välttämiseen ja digitaalisten ratkaisujen yleistymiseen sekä jätteiden kierrätykseen ja energian säästöön. Kehitettävää olisi vielä. Järjestöjen kesken voitaisiin jakaa hyviä käytänteitä. Ilmastotoimilla on merkitystä, sillä sote-järjestöissä on 500 000 vapaaehtoista ja 1,3 miljoonaa jäsentä.

3. Järjestöt ovat valmiita huomioimaan pelihaittojen ehkäisyn omassa toiminnassaan

Järjestöissä tiedostetaan pelihaitat ja koetaan niiden ehkäisy tärkeäksi. Soste suosittelee kansallisen rahapelipolittiisen ohjelman laatimista ja on jo laatinut jäsenyhteisöilleen ohjeistuksen pelihaittojen ehkäisystä omassa toiminnassaan.

4. Valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajat kokevat hallitustyöskentelyn pääosin hyvin toimivana

Järjestöbarometrin erityisteemana oli tällä kertaa järjestöjen operatiivisen ja luottamusjohdon suhde. Hallitustyöskentely voidaan jakaa kolmeen ryhmään: toiminnanjohtajaan nojaaviin passiivisiin hallituksiin, strategisiin toi-minnanjohtajaa tukeviin hallituksiin ja kontrolloiviin jännitteisiin hallituksiin. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä yhteistyöhön. Joskus vastuunjako operatiivisen ja luottamusjohdon välillä voi olla epäselvä. Tätä voi kehittää ottamalla käyttöön talous- ja hallintosäännöt. Lisäksi uudet hallituksen jäsenet tulisi perehdyttää huolellisesti. Yhdistysten hyvää hallintotapaa noudattamalla voidaan edistää avoimutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista.

Järjestöbarometri 2020. Tekijät: Juha Peltosalmi, Anne Eronen, Janne Haikari, Matti Laukkarinen, Tapio Litmanen, Pia Londén, Petri Ruuskanen

***

Lue myös:
Juha Heikkala: Eikö ole oireellista, että kansalaistoiminnan autonomiaa käsittelevä raportti on julkaistu Valtioneuvoston julkaisusarjassa?

Photo by Ben Elwood on Unsplash

Järjestöjen potentiaaliin uskova paremman johtamisen ja työhyvinvoinnin puolestapuhuja. Innostuja ja innostaja, joka harrastaa maailman pelastamista pää pilvissä, mutta jalat maassa. Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä, hallituksen puheenjohtaja Pirkanmaan Hoitokodissa.

0 comments on “Miltä näyttää kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen tulevaisuus?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: