Miten kansalaisyhteiskunnalla yleisesti ja sote-järjestöillä erityisesti menee juuri nyt? Miltä näyttää niiden tulevaisuus? Kokosin yhteen kahden lokakuussa 2020 julkaistun selvityksen tärkeimmät tulokset.
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Valtioneuvoston julkaisema samannimisen hankkeen loppuraportti.
1. Hybridisaatio on tuonut muiden sektorien toimintalogiikat kansalaisyhteiskuntaan
Hybridisaation myötä yksityisen ja julkisen sektoreiden toimintatapoja on jalkautunut kansalaisyhteiskuntaan. Kaikkein selvimmin tämä näkyy sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä. Järjeistöissä johtamisen ja osaamisen merkitys korostuu. Niihin on myös levinnyt asiakasajattelu. Yksilöllistymisen myötä perinteiset laaja-alaiset ja suuret järjestöt ovat menettäneet jalansijaansa pienempiin intresseihin, kuten vapaa-ajan harrastuksiin, liittyville yhdistyksille. Neljäs sektori on nousemassa kolmannen sektorin rinnalle.
2. Perinteinen järjestökenttä on yhä enemmän ammattimaistunut ja keskittynyt
Kolmannen sektorin palkatun henkilöstön ja työnantajana toimivien organisaatioiden määrä on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut nopeasti. Osaltaan tämä liittyy rahoituksen hakemisen, raportoinnin ja projektihallinnon vaativuudesta, joka edellyttää järjestöammattilaisten työpanosta. Järjestökentän keskittyminen on tapahtunut osin järjestölähtöisesti, osin rahoittajien ohjaamana.
3. Järjestöt on rahoituksella aiempaa selvemmin kytketty julkisen sektorin strategisiin tavoitteisiin
Perinteisestä pohjoismaisesta, vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskuntamallista on siirrytty kohti kansalaisyhteiskuntaa, jossa valtio rahoittaa järjestöjä projektiluontoisesti omista strategisista lähtökohdistaan käsin. Tämä on heikentänyt järjestöjen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan haasteisiin joustavasti ja innovatiivisesti. Se on myös heikentänyt kansalaisyhteiskunnan autonomiaa, yhdenvertaisuutta ja elinvoimaa sekä johtanut isojen järjestöjen toiminnan vahvistumiseen pienten kustannuksella.
4. Neljännen sektorin nousu muuttaa kansalaisyhteiskunnan suhdetta hallintoon
Yhdistyskentän rinnalle on noussut neljäs sektori, jota luonnehtivat verkostomaisuus, vapaamuotoisuus, virallisen organisaation puuttuminen, pyrkimys avoimuuteen ja usein myös suora toiminta. Toiminta voi olla esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä organisoitua vaikuttamista, kuten mielenosoituksia, mutta myös yhteiskunnan ja ympäristöjen parantamista suoraan tekemällä. Osa toiminnasta tapahtuu vain verkon äärellä, osa myös konkretisoituu fyysisessä ympäristössä. Näkyvintä toimintaa ovat erilaiset paikalliset tapahtumat, performanssit ja tuotannot. Neljännen sektorin toiminta on vielä usein hallinnolle uutta, joten haasteita voi tulla liittyen lupiin tai rahoituksen saamiseen.
Järjestöbarometri 2020
SOSTEn joka toinen vuosi toteuttama ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä.
1. Yhdistysten neuvonta tavoittaa erityisen haavoittuvia ryhmiä
Järjestöihin kertyy paljon erityistietoa, joka on yhdistelmä tieteellistä tietoa, kokemustietoa ja vertaistietoa. Järjestöillä on suuri merkitys julkisia palveluja etuuksia koskevan tiedon jakamisessa. Julkisissa palveluissa pitäisi nykyistä paremmin tuntea järjestöt ja niiden palvelut, jotta asiakas osattaisiin aina ohjata järjestöjen tuen piiriin. Järjestöihin kerääntynyttä osaamista pitäisi hyödyntää julkisella sektorislla paremmin, mutta tämä edellyttää myös järjestöiltä neuvonnasta kertyvän tiedon systemaattisempaa kokoamista.
2. Järjestöjen ilmastotoimet ovat käynnistyneet
Järjestöjen ilmastotoimet liittyvät tyypillisesti matkustamiseen, jäsenpostituksen välttämiseen ja digitaalisten ratkaisujen yleistymiseen sekä jätteiden kierrätykseen ja energian säästöön. Kehitettävää olisi vielä. Järjestöjen kesken voitaisiin jakaa hyviä käytänteitä. Ilmastotoimilla on merkitystä, sillä sote-järjestöissä on 500 000 vapaaehtoista ja 1,3 miljoonaa jäsentä.
3. Järjestöt ovat valmiita huomioimaan pelihaittojen ehkäisyn omassa toiminnassaan
Järjestöissä tiedostetaan pelihaitat ja koetaan niiden ehkäisy tärkeäksi. Soste suosittelee kansallisen rahapelipolittiisen ohjelman laatimista ja on jo laatinut jäsenyhteisöilleen ohjeistuksen pelihaittojen ehkäisystä omassa toiminnassaan.
4. Valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajat kokevat hallitustyöskentelyn pääosin hyvin toimivana
Järjestöbarometrin erityisteemana oli tällä kertaa järjestöjen operatiivisen ja luottamusjohdon suhde. Hallitustyöskentely voidaan jakaa kolmeen ryhmään: toiminnanjohtajaan nojaaviin passiivisiin hallituksiin, strategisiin toi-minnanjohtajaa tukeviin hallituksiin ja kontrolloiviin jännitteisiin hallituksiin. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä yhteistyöhön. Joskus vastuunjako operatiivisen ja luottamusjohdon välillä voi olla epäselvä. Tätä voi kehittää ottamalla käyttöön talous- ja hallintosäännöt. Lisäksi uudet hallituksen jäsenet tulisi perehdyttää huolellisesti. Yhdistysten hyvää hallintotapaa noudattamalla voidaan edistää avoimutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista.
***
Photo by Ben Elwood on Unsplash
Pelasta maailma 
0 comments on “Miltä näyttää kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen tulevaisuus?”