Menestyvät järjestöt -tapahtuma järjestettiin kolmannen kerran ja se kokosi yhteen lähes 300 järjestöammattilaista yli 70 järjestöstä.
Olen ollut mukana joka vuosi. Menestyvän järjestön reseptin tiivistin vuoden 2016 tapahtuman jälkeen blogiini näin:
- Päätä tehdä muutos ja kerro se kaikille.
- Rekrytoi parhaat tyypit ja pidä heistä huolta.
- Ota kaikki mukaan viestimään ja käytä luovuutta.
Tänä vuonna teemana oli rohkeus. Rohkeutta ei puutu myöskään järjestäjiltä, Salla Saariselta (Radical Soul) ja Heidi Korvalta (Communiké). Kerrassaan hieno, erilainen ja innostava tilaisuus! Mukaan tarttui sekä visio suunnasta, että konkreettisia esimerkkejä miten sinne päästä. Tässä bloggauksessa kiteytys molemmista.
Järjestöt esiin!
– Olen huolissani, sillä järjestöt ovat muuttuneet pelkureiksi. Järjestöissä on paljon intohimoa, mutta nyt ne ovat jäämässä ihan liikaa taustalle, herätteli Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila yleisöä yritysaktivismia käsittelleessä paneelikeskustelussa.
Kurttilan mukaan järjestöjen pitää keksiä uudelleen tapa tulla merkityksellisiksi tässä ajassa. Tarvitaan rohkeutta ja kovempaa sanomista. Järjestöjen pitää ottaa asiansa omistajuus, muuten sen ottaa joku muu.
Yrityksillä on paljon näkyvyyttä ja käyttämätöntä vaikutusvaltaa. Sen voi valjastaa järjestöjen edustamien asioiden edistämiseen, vaikkapa kuten Finlayson on tehnyt, uusimpana esimerkkinä nimien kerääminen tyttöjen silpomisen kieltämiseksi.
Kurttila peräänkuulutti rohkeaa yritysaktivismia, ei pelkästään perusvarmaa yhteiskuntavastuuta.
Yritykset voivat tuoda näkyvyyttä, mutta järjestöjen ja julkisen sektorin tehtävä on vaikuttaa ja korjata epäkohtia. Yritysten ei kuulu mennä järjestöjen tontille, vaan tehdä yhteistyötä. Asian omistajuus pitää olla järjestöllä, ei yrityksellä. – Järjestöt jatkavat siitä, mihin me lopetamme, Kurttila tiivisti.
Ja mitä lopulta tarvitsee pelätä? Jos ajaa asiaansa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, varmasti joku suuttuu ja somessa kuohuu. Mutta mitä sitten. – Tässä maassa on paljon enemmän rakkautta kuin vihaa, tiivisti Kurttila.
Kysy ja kokeile!
– Tee jotain sellaista verkossa, mitä ennen on tehty naamatusten. Saat käyttää 20 prosenttia työajastasi. Epäonnistumiset ovat sallittuja, jopa suotavia, kunhan joukossa on muutama timantti.
Suunnilleen näin opasti esimies Anu Saulialaa. Ja timantteja syntyi.
Ihmisten toiveiden ja tarpeiden kysyminen sekä rohkea kokeileminen ovat tärkeimmät menestystekijät Allergia-, Astma- ja Iholiiton verkkojärjestötyössä, joka pitää sisällään muun muassa:
– Verkkojärjestötyössä tekniset asiat eivät ole se juttu, vaan sisältö, painotti Anu Sauliala. Myös henkilön rooli on merkittävä. Live-lähetysten ja viestien kautta tutuksi tullut Anu on helposti lähestyttävä yhteyshenkilö, joka on tukena ja turvana mukana videoiden kuvaamisessa ja välittää verkkoyhteisössä tulleet kysymykset eteenpäin.
– Mitä ne epäonnistumiset ovat olleet, kysyttiin yleisöstä. – Olen esimerkiksi sanonut verkossa asioita, joita ei olisi pitänyt sanoa. Mutta ei maailma ole siihenkään kaatunut, Anu vastasi.
Selvää on, että tämänkaltaisessa kokeilevassa kehittämisessä esimiehen rooli mahdollistajana on suuri. Haastattelin puheenvuoron jälkeen Paula Hellemaata, jonka suusta tuo alussa siteerattu lausahdus on.
Hän painotti, että kokeilevassa kehittämisessä johtajalla pitää olla selkeä kuva tarpeesta ja suunnasta. Lisäksi tarvitaan oikeanlainen työntekijä – kaikista ei ole kehittämään ennakkoluulottomasti uutta. Eikä tarvitsekaan olla! Myös perustekemistä ja epäileviä puheenvuoroja tarvitaan.
– Tietenkin kehittämisestä pitää tulla myös tuloksia, painotti Paula. Niitä ovat esimerkiksi live-videoiden saamat yli 2000 katsojaa ja nopeasti täyttyvät verkkokurssit. Onnistumisten myötä epäilijät ovat hiljenneet ja kokeilemiseen käytettävää työaikaa on voitu lisätä.
– Jos järjestö ei kokeile, ei kokeile kukaan muukaan, tiivisti Paula Hellemaa.
– Pidä näky selkeänä ja uskalla, kannusti Anu lopuksi. Eikä edes maksa paljon, sen kun aletaan tekemään:
Miten aloitetaan verkkojärjestötyö? Mennään sinne, missä ihmiset ovat ja vastataan kysymyksiin. Tarvitaan hyvä puhelin ja selfietikku 19€. Ei ole siis rahakysymys. Oleellista on ennakkoluuloton toiminta! #järjestömenestyy @AnuSauliala pic.twitter.com/6bO2oi7dDY
— Paula Hellemaa (@PaulaHellemaa) 15. helmikuuta 2018
Pelasta maailma 
0 comments on “Rohkeus, omistajuus ja kokeilu – menestyvän järjestön kulmakivet”