Voisin aloittaa tämä tekstin jollakin sopivalla latteudella. Niin se aikaa rientää. En voi uskoa, että siitä on jo kaksi vuotta. No siinähän ne nyt tulivatkin, joten päästää asiaan.
Toinen vuosi ensimmäistä helpompi
Kirjoitin viime vuonna ajatuksiani ensimmäisestä sadasta päivästä Pirsyssä. Nyt on kulunut jo 730 päivää. Niinhän se on, että tällaiseen työhön asettuminen vaatii oikeastaan kokonaisen kalenterivuoden, eihän kukaan ole seppä syntyessään. Ensimmäisestä vuodesta kun selviää, homma helpottuu. Toisena vuonna on ehtinyt syntyä luottamusta ja näkemystä.
Tyhjensin työhuonettani remontin takia ja löysin muistiinpanoja ensimmäisiltä kuukausilta, muun muassa työntekijöiden toiveita toiminnan kehittämisestä ja uusista palveluista asiakkaille. Ilokseni huomasin, että tuolloin kaukaisilta tuntuneet suunnitelmat ovat nykyään meillä arkipäivää.
Työelämä, psykososiaalinen tuki ja läheiset
Vuosi sitten hyväksytty strategiamme antaa kehittämistyölle pohjan. Tällä hetkellä kolme sisältöasiaa mietityttää minua erityisesti.
Yhä useampi selviytyy syövästä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi elää kroonisen syövän tai syövänhoidon aiheuttamien haittojen kanssa. Siksi esimerkiksi työelämäkysymykset on syytä huomioida paremmin. Psykososiaalista tukea tarvitaan nykyistä enemmän niin hoitojen aikana, kuin erityisesti niiden jälkeen. Läheisten osa on usein vaativa ja raskas.
Luottamustehtävien myötä pääsen hyödyntämään työhön liittyvää osaamista ja toisaalta oppimaan uutta. Minut on juuri valittu Pirkanmaan Hoitokotia hallinnoivan säätiön hallitukseen. Kyseessä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen perustama, Pohjoismaiden ensimmäinen saattohoitokoti. Toimin myös rintojen omatarkkailua ja myönteistä kehonkuvaa edistävän Tunne Rintasi ry:n hallituksessa.
Sote-uudistus, syöpäkeskus ja sote-emba
Jos latteuksilla jatketaan, niin elämme mielenkiintoisia aikoja. Ykköspuheenaihe on tietysti sote-uudistus. Aina välillä mietin, mitä tehtiin ennen sote-uudistusta, niin tehokkaasti se nyt täyttää työpäivät ja vaikuttaa lähes kaikkeen suunnittelutyöhön. Sote-uudistusta tarkastelen myös Pirsyn yksityisen lääkäriaseman kannalta.
Sote-uudistuksen takia olen tosi iloinen siitä, että Pirsyn toiminta-alue on yhden maakunnan kokoinen. Valtakunnallisessa järjestössä olisi lähes mahdotonta olla mukana 18 maakunnan sote-valmistelussa. Olen kiitollinen, että saan toimia Järjestöt 2.0 -hankkeen nimittämänä järjestöedustajana maakunnan sote-liikelaitoksen palveluja käsittelevässä työryhmässä.
Toinen ajankohtainen aihe on Kansallinen Syöpäkeskus ja siihen liittyvät alueelliset syöpäkeskukset. On ollut erittäin mielenkiintoista olla mukana Tays Syöpäkeskuksen perustamisessa. Yksi konkreettinen esimerkki tästä yhteistyöstä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen koordinoima Tays Syöpäkeskuksen potilasfoorumi, jonka puheenjohtajana saan toimia.
Vuosi sitten aloittamani Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA -opinnot ovat tarjonneet loistavia eväitä näiden ajankohtaisten asioiden käsittelyyn. Koulutus toteutuu siis ihan kreivin aikaan. Olen todella kiitollinen työnantajalleni opintojen mahdollistamisesta. Opinnoissa on käsitelty muun muassa seuraavia aiheita, joista olen kirjoittanut tähän blogiinkin:
Valtakunnallisia kehittämistehtäviä
Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että siirtyminen valtakunnallisesta järjestöstä alueelliseen on aiheuttanut myös luopumisen surua. Joskus olen ajatellut, että vanhassa vara parempi. Toisaalta taas on niin paljon helpompaa, kun järjestön toimialue on pienempi.
Onneksi saan olla mukana myös valtakunnallisessa kehittämisessä. Syöpäjärjestöissä on hieno eteenpäin menemisen meininki ja kehittämishankkeita on moneen teemaan ja asiakokonaisuuteen liittyen. Suuri verkkosivu-uudistus toteutui onnistuneesti, nyt menossa on yhteisen jäsenpalveluprojektin käyttöönotto.
Kehitämme Syöpäjärjestöjen strategian mukaisesti vapaaehtoistoimintaa. Minulla on ilo ja kunnia toimia kehittämistyöryhmän puheenjohtajana. Innolla odotan, että saamme tuoda näkyväksi Syöpäjärjestöjen uutta vapaaehtoistoiminnan konseptia.
Paitsi keskusjärjestövetoisesti, teemme syöpäjärjestökentällä paljon yhteistyötä myös jäsenjärjestöjen kesken. Erityisen iloinen olen Suomen Syöpäpotilaat ry:n hallinnoimasta Minä syöpä ja työ -hankkeesta, jonka ohjausryhmän puheenjohtaja olen. Yhteishankkeen johdosta olemme palkanneet Pirsyyn työelämäkoordinaattorin ja pystymme entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme myös työelämäkysymyksissä.
Aiemmassa työssäni kirjoitin paljon. Pirsyllä ei ole lehteä, mutta olen saanut kirjoittaa Syöpä-lehteen syöpäaiheisista blogeista kertovan jutun ja nyt on pari kirja-arviota tekeillä. Olemme myös perustaneet Pirsyyn oman blogin. Ilolla olen ollut mukana myös kehittämässä Syöpäjärjestöjen yhteistä viestintää.
Kiitos
Vielä yksi latteus: yhdessä olemme vahvempia. Olen todella kiitollinen, että minut on otettu mukaan työyhteisööni ja syöpäjärjestöyhteisöön. Tämä kaikki ei ole ollenkaan itsestäänselvää. Arvostan saamaani luottamusta, joskus ihan kyyneliin saakka.
Tästä on hyvä jatkaa.
***
Lue myös: Mitä Simpukka-vuoden opettivat johtamisesta
Pelasta maailma 
0 comments on “Kaksi vuotta Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä”