Johtaminen Luetuimmat

Saako työpaikalla olla hankala?

Törmäsin LinkedInissä mielenkiintoiseen, Reetta Nurmon aloittamaan keskusteluun, jossa kysyttiin, pitääkö huono ja erikoinen käyttäytyminen sallia työpaikalla henkilölle, jolla on jotain erityisosaamista ja joka ”on aina ollut sellainen”.

Jokaisen työuralle on todennäköisesti osunut vähintään yksi hankala henkilö, ehkä useampikin. Kyseessä voi olla huono esimies, vaikea työntekijä, epäluotettava työkaveri tai järjestöissä mahdollisesti myös koko ajan kapuloita rattaisiin heittelevä hallituksen jäsen tai puheenjohtaja.

Johtajan vika?

Psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen puhuu vaikeista alaisista: ”Työpaikoilla on ihmisiä, joita ei saada toimimaan rakentavasti, tehdään mitä tahansa. Yksi työntekijä voi pilata työyhteisön.” Usein syytetään huonoa johtamista: ”Uskotaan, että jos johtaja on hyvä, hän saa alaiset toimimaan.”

”Esimies ei ole roskapönttö, johon voit kaataa pahan mielen ja pettymykset”, linjaa konsultti Henrietta Aarnikoivu. Jos työpaikalla on ”kaikki huonosti” on peiliin katsomisen paikka: mitä itse voisi tehdä toisin. Työpaikalla on tietyt pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan.

Ja tietysti aina välillä todellakin on kyse huonosta johtamisesta. Ehkä pahin yhdistelmä on johtaja, jolla ei ole johtamisosaamista ja joka ei halua tai näe tarvetta kehittyä johtajana ja johtamisessa.

Työyhteisötaidot kunniaan

Työntekijä tai johtaja voi negatiivisuudellaan myrkyttää koko työpaikan ilmapiirin joka johtaa helposti noidankehään: jos minua kohdellaan huonosti, en minäkään halua panostaa yhteiseen hyvään.

Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä määritelmä työyhteisötaidoille:

”Täysivaltaisena työyhteisön jäsenenä toimiminen edellyttää kykyjä ja taitoja vaikuttaa työssä rakentavalla tavalla. Työyhteisötaidot ilmenevät hyvinä tekoina ja käyttäytymisenä sekä myönteisenä asennoitumisena organisaation kannalta keskeisiä asioita, työyhteisön jäseniä, esimiestä ja työpaikkaa kohtaan. Tarvitaan taitoa kuunnella, taitoa tuoda asioita, tahdikkuutta kertoa eriäviä mielipiteitä sekä pyrkimystä tulla ymmärretyksi.”

Bloggauksen lopussa olevalla videolla työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka antaa viisi vinkkiä yhteisöllisyyden lisäämiseen työpaikalla. Ne ovat:

  1. Huolehdi positiivisesta ilmapiiristä
  2. Valittamisesta vaikuttamiseen
  3. Ole ihmisiksi
  4. Huolehdi itsestäsi
  5. Kysy, miten me lisäämme yhteisöllisyyttä

Työpaikalla ei saa olla hankala

Alussa mainitsemani kysymys synnytti LinkedInissä vilkkaan keskustelun, jonka voisi tiivistää näin:

  • Työpaikoilla saa ja pitää olla erilaisia henkilöitä, samankaltaisia ja -mielisiä henkilöitä rekrytoimalla ei saada riittävän monipuolista osaamista.
  • Huono käytös ei ole sallittua kenelläkään, ei työpaikalla eikä missään muuallakaan. Huonoa käytöstä ei voi kompensoida korkealla asemalla ja oppineisuudella, pikemminkin päinvastoin.

Jokaisen on huolehdittava omasta käytöksestään, mutta lopulta työnantajan vastuulla on se, että työpaikalla on hyvä olla, eikä epäasiallista käyttäymistä sallita  keneltäkään – ei johtajilta, eikä työntekijöiltä.

Miksi tämä kaikki on tärkeää? Työ ei ole ”vain työtä”. Työpaikalla tapahtuva huono johtaminen, epäasiallinen käytös tai kiusaaminen vaikuttavat koko elämään. Onneksi tämä toimii myös toisin päin: hyvä ja innostava työilmapiiri antaa iloa ja energiaa myös työpaikan ulkopuolelle.

Photo by Patrick Tomasso on Unsplash

0 comments on “Saako työpaikalla olla hankala?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: