Talouden johtaminen on yhteistyötä

Olen kirjoittanut bloggauksia Sosiaali- ja terveysjohtamisen Emba-opintojen lähipäivistä. Näihin teksteihin olen yrittänyt tiivistää päivien tärkeimmän annin muistiinpanoiksi itselleni. Sellaisina ne ovatkin toimineet hyvin. Bonusta on, jos kirjoituksista sattuu olemaan hyötyä muillekin. Kirjoitukset löytyvät tästä blogista tunnisteella #sote-emba9.

Edellisessä bloggauksessa käsittelin asiakasnäkökulmaa ja asiakasarvoa. Jakson opit ovat kulkeneet mukana siitä lähtien. Olen katsellut maailmaa asiakasnäkökulmasta niin kuluttajana kuin omaan organisaatiooni peilaten.

Toiminta vai talous edellä?

Tällä kertaa aiheena oli talouden johtaminen. Jakson pääkouluttajana toimi professori Petri Suomala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Ennakkotehtävässä tutustuttiin kirjaan Laskentatoimi johtamisen tukena ja pohdittiin oman organisaation talousjohtamisen tilannetta. Yllä oleva kuva on Suomalan luentomateriaalista.

Järjestöissä tehdään budjetin rinnalle toimintasuunnitelma, joka usein on varsin yksityiskohtainen. Joskus käy niin, että budjetti ja toimintasuunnitelma elävät omaa erillistä elämäänsä. Aina välillä kuulee myös pohdintaa siitä, kumpi on ensin – talous vai toiminta – kumman ehdoilla ensisijaisesti toimitaan.

Itse näkisin niin, että tietysti talouden puolelta tulevat reunaehdot, mutta se ei saa liikaa ohjata toiminnan sisällön tai painopisteiden suunnittelua. Toimintasuunnitelman tulee toteuttaa yhdistyksen strategiaa ja talousarvio on Suomalan sanoin ”heijastusta rahan kielelle”.

Taloustavoitteiden kokonaisuus

Taloustavoitteiden kokonaisuus osoittaa, että talousjohtamisessa näkökulmia on useita. Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä vuosittain viivan alle jää tai kuinka tarkkasti budjetti toteutuu.

Kannattavuus
- taloudellinen tuloksellisuus – tulot vähennettynä tulojen aikaansaamiseksi tarvituilla menoilla
Maksuvalmius eli likviditeetti
- riittääkö kassassa rahaa maksuihin
Vakavaraisuus
- taseen rakenne – paljonko on velkaa, miten selvitään mahdollisesta kannattavuuskriisistä
Tuottavuus
- tuotosten ja panosten suhde. Sekoitetaan usein kannattavuuteen, mutta on ei-rahamääräinen ilmiö

Tiedolla johtaminen

Kuten yllä olevassa kuvassa todetaan, taloutta ei voi johtaa erillisenä toiminnasta. Talousprosesseissa voidaan tuottaa paljon laskelmia, mutta pitää olla tietoa organisaation toiminnasta, jotta laskelmista on jotain hyötyä. Jotta voidaan mitata ja seurata kannattavuutta, pitäisi ensin määrittää tavoitteet ja niiden kautta oikeat mittarit. Tämä ei aina ole ihan helppoa.

Mutta millaista tiedon pitäisi olla, että siitä on johtamisen kannalta hyötyä? Edellä mainitussa kirjassa puhutaan informaation jalostusketjusta. Ketju alkaa datan keräämisestä, josta muodostuu informaatiota, joka jalostuu tiedoksi. Tiedon aktiivinen käyttäminen päivittäisessä toiminnassa johtaa laajemman ymmärryksen syntymiseen. Mutta tämäkään ei vielä riitä. Kertynyttä tietoa pitää osata hyödyntää oikein. Tällöin on kyseessä viisaus. Tieto ja ymmärrys tukevat hyvien päätösten syntyä. Tämä kaikki edellyttää hyvää yhteistyötä organisaation eri yksiköiden välillä.

Järjestön johtaminen

Laskentatoimi johtamisen tukena -kirjan esipuheessa mainitaan, että myös voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden on huolehdittava toimintansa taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Mutta on silti ihan eri asiaa johtaa toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa – vaikkapa valmistaa ja myydä tuotteita – kuin sellaista, jonka tarkoituksena on päätyä suunnilleen nollatulokseen käyttäen resurssit mahdollisimman tehokkaasti toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena voi olla vaikkapa tarjota vertaistukea jotta tietyn väestöryhmän hyvinvointi lisääntyisi.

Omat haasteensa tuo se, jos samassa organisaatiossa on sekä yleishyödyllistä toimintaa, että myytäviä palveluja. Näin on monessa järjestössä, myös meillä Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä.

Usein samat ihmiset johtavat ja osin toteuttavatkin sekä yleishyödyllistä toimintaa, että liiketoimintaa. Vaikka samat talouden lainalaisuudet pätevät molempiin, on liiketoiminnan logiikka käänteinen yleishyödyllisen, voittoa tavoittelemattoman toiminnan logiikkaan verrattuna. Miten nämä eri toimintamuodot voidaan yhdistää toiminnallisesti ja aatteellisesti – koko organisaation strategiaa ja arvoja toteuttaen? Mitä erityispiirteitä tämä vaatii johtamiselta? Näitä kysymyksiä aion käsitellä emba-lopputyössäni.