Tavallinen elämä. Turvallinen koti. Rakastavat ja luotettavat ihmiset ympärillä. Eiköhän siinä ole onnellisen elämän perusteet ihan kenelle tahansa, lapselle erityisesti. Monelta lapselta ne kuitenkin puuttuvat.
Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjaa vietetään 5.-20.9.2015 jo kahdeksatta kertaa. Kampanjan tarkoituksena on rekrytoida sijaisvanhempia. Tänä vuonna suojelijoina toimivat Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen, joiden mukaan sijaisvanhemmuus on maailman tärkein tehtävä.
Monen etu
Selvää on, että perhehoidossa keskiössä on oltava lapsen etu. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös sijaisvanhempien – kenties tahattomasta lapsettomuudesta kärsivän pariskunnan – toive voi toteutua. Unohtaa ei sovi myöskään kolmatta osapuolta: lapsen biologista perhettä ja sukua. Myös heille on tärkeää, että lapsen hyvinvointi on turvattu. Ja toisaalta lapsella ja nuorella on usein kova huoli vanhempiensa hyvinvoinnista.
Miten sitten voitaisiin varmistaa kaikkien kolmen tahon hyvinvointi? Uuden adoptiolain mahdollistama avoin adoptio on hyvä keino vakiinnuttaa lapsen tilanne, tuoda varmuutta sijaisvanhemmille ja samalla varmistaa, että side biologiseen sukuun ei katkea. Avointa adoptiota käytetään toistaiseksi vielä valitettavan vähän. Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja sijaisvanhemmuuden sekä adoption rakenteellisten esteiden poistamiseksi tekee myös Simpukka töitä osana Monimuotoiset perheet -järjestöverkostoa.
Parhaimmillaan perhehoidossa toteutuu myös neljännenkin tahon etu: yhteiskunnalle sijaisperhehoito tulee erittäin edulliseksi laitoshoitoon verrattuna. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2013 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu 18 000 lasta ja nuorta, joista laitoshuollossa oli 7000 lasta ja nuorta.
Järjestöyhteistyöllä tuloksia
Perhehoidossakin kokemusasiantuntijuus on kullan arvoista ja järjestöjen rooli kokemusasiantuntijuuden mahdollistajana merkittävä. Lapset on otettu mukaan tutkimaan ja kehittämään lastensuojelua Salapoliisit-toiminnan avulla. Nuorilla on paljon sanottavaa ja he pääsevätkin ääneen esimerkiksi Pesäpuun Selviytyjät -toiminnassa ja Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry:ssä.
Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia -hanke puolestaan tekee paljon kehuttua vertaistukityötä huostaanotettujen lasten vanhempien parissa. Arvokasta on luonnollisesti myös sijaisvanhempien keskinäinen tuki ja kokemusasiantuntijuus, joka toteutuu mm. PePPi-hankkeessa.
Lastensuojelun, sijaisvanhemmuuden ja perhehoidon alueella on paljon muutakin kehittämistoimintaa ja vertaistukea. Merkille pantavaa on, että työtä tehdään vahvalla yhteistyöllä eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Sijaisvanhemmaksi?
Tunnen monia perheitä, joissa asuu sijoitettuja lapsia. Nämä lapset ovat päässeet ajoissa kotiin. Perheet ovat ihan tavallisia perheitä, jotka elävät ihan tavallista elämää. Sellaista elämää, jonka pitäisi kuulua ihan jokaiselle.
Joka viides pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta toivoen saavansa lapsen. Toivoisin, että yhä useampi voisi harkita sijaisvanhemmaksi – maailman tärkeimpään tehtävään – ryhtymistä. Moni kuitenkin pelkää, että sijoitus purkaantuu yllättäen. Siksi toivon, että sijaisvanhemmuuteen liittyviä epäkohtia purettaisiin, erityisesti varmistettaisiin pitkäaikaisten sijoitusten jatkuvuus. Näin voisi kaikkien neljän tahon etu toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.
Pelasta maailma 
Hyvää tekstiä Anne! Tuo lapsen palautuminen bio.vanhemmalle mietitytti alussa tosi paljon minuakin. Mutta aika nopeasti se menetti merkityksensä syystä että se arjessa eläminen on niin intensiivistä,ettei oikeastaan edes ehdi ajatella muuta. Ja jos sitten niin kävisikin niin se on pakko ajatella että sekin olisi lapsen parhaaksi. Ja on asia myös niin ettei sitä takuita ole siitäkään että omaa biologista lasta ei menettäisi jostakin syystä kuten itse omakohtaisesti tiedän vauvan menettäneenä. Tuo avoin adoptio on kyllä sinänsä hyvä asia mutta kuinka paljon sijaisperheet vähenisivät entisestään jos ei olisi mitään hoitopalkkioita, en kyllä tiedä meneekö se pois jos adoptio toteutuisi??!! Vertaiskokemukset toisten sijaisvanhempien kanssa ovat todella tärkeitä.
Iso merkitys on myös sosiaalityöntekijän roolilla varsinkin sijoituksen alkumetreillä. Meille osui erittäin pätevä ja kokenut työntekijä siihen alkuun josta olen todella onnellinen kun olen vertaistapaamisissa kuulluut niin monenlaista. Ja itselläkin on tässä vuosien varrella ollut monenmoista säätäjää.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi, Anne! Hyvä kuulla sijaisvanhemman arvokas näkökulma tähän aiheeseen. Ihan totta, että lapsen menettäminen voi tapahtua ihan kenelle vaan, eikä sitä ehkä kannata liikaa miettiä.
Ainakin työryhmässä, jossa avointa adoptiota pohdimme, lähtöoletuksena oli, että sijaisvanhemmuuden muuttuessa adoptiovanhemmuudeksi taloudelliset tuet tai esim. terapioiden ja tukimuotojen saatavuus eivät saisi heiketä.
Vertaistuki on varmasti kullan arvoista sijaisvanhemmuudessa. Vaikeahan ulkopuolisten on ymmärtää, millaisia ajatuksia ja kysymyksiä tulee pohtineeksi. Eikä monista asioista edes voi ulkopuolisten kanssa puhua.
Samoin sosiaalityöntekijän rooli on varmasti iso. Mahtaakohan työntekijöillä olla riittävästi koulutusta tähän aiheeseen liittyen?
TykkääTykkää