Facebookissa kiertää jälleen kiitollisuushaaste, jossa listataan viitenä päivänä viisi kiitollisuuden aihetta. Tuntuu hankalalta osallistua haasteeseen, sillä omat kiitollisuuden aiheeni ovat lähes joka päivä samat:
- Perhe, koti ja asuinympäristö: omat ihmiset, oma koti, työmatkan upea luonto.
- Terveys ja toimintakyky, jotka mahdollistavat täysipainoisen elämän.
- Antoisa työ, jossa voi toteuttaa itseään ja pelastaa maailmaa.
- Ihmiset ja kohtaamiset, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, niin livenä kuin somessa.
- Ratkaisukeskeinen, positiivinen ja innostuvainen elämänasenne, joka mahdollistaa vaikeuksien kääntämisen mahdollisuuksiksi.
Valittaminen ei kannata. Asiat pitää joko hyväksyä tai tehdä niille jotain. Tyytymättömyyden sijaan kannattaisi useammin muistaa olla kiitollinen. Etiopiassa tapasin ihmisiä, jotka olivat onnellisia ja kiitollisia, kun heillä oli jonkinlainen katto pään päällä ja ruokaa sen verran, ettei koko ajan ollut nälkä. Jos omassa yltäkylläisessä elämässä mikään ei tunnu miltään ja naapurin hienompi auto ketuttaa, suosittelen matkaa Afrikkaan.
Kiitollisuuteeni sekoittuu paitsi tietoisuutta etuoikeutetusta asemasta, myös hitunen syyllisyyttä. Mikä minä olen saarnaamaan kiitollisuudesta tai onnellisuudesta, kun elämässäni on kaikki perusasiat hyvin. Mutta toisaalta – eikö juuri hyväosaisten kuulukin kokea kiitollisuutta. Tuntuisi tekopyhältä valittaa tai vaatia enemmän. Omasta hyvästä voi ja pitää jakaa. Oma kummikohteeni on köyhien lasten koulunkäynnin mahdollistava Maedot-järjestö Etiopiassa. Auttaa voi myös antamalla aikaa.
Koko maailmaa ei voi pelastaa, mutta jokaisella teolla on merkitystä. Onnellisuuden ja hyvän elämän reseptejä on vaikka kuinka paljon, mutta tässä vielä yksi:
Ole kiitollinen ja auta muita.
Pelasta maailma 
0 comments on “Elämänmittainen kiitollisuushaaste”