Vierailin viime viikonloppuna Haminassa Reserviupseerikoulussa, joka mainostaa olevansa Suomen suurin johtajakoulu. Kurssin johtaja summasi esittelypuheessaan, että töitä on paljon, mutta ”tehdään mitä käsketään, annettujen resurssien puitteissa”. Ihanan selkeä maailma!
Juttelin taannoin toiminnanjohtajakollegoiden kanssa järjestöjohtamisesta. Totesimme olevamme maailmanparantajia. Järjestöissä tehdään töitä paljon ja suurella sydämellä. Jokaista avun tarvitsevaa halutaan auttaa, oli resursseja tai ei.
Maailmanparantaminen on järjestöjen vahvuus, mutta myös heikkous. Omistautuminen ja intohimo tuottavat paljon hyvää. Ne voivat olla myös ansa. Kun halutaan pelastaa koko maailma, tuloksena on usein se, että rajallisia resursseja ei osata kohdentaa oikein. Tehdään koko ajan paljon, mutta saadaanko riittävästi aikaan? Muuttuuko maailma, ja mihin suuntaan?
Ottakaamme siis mallia armeijasta, ainakin vähän. Siihen en tosin ota kantaa, saako armeijassa ajatella.
0 comments on “Armeijasta ja järjestöjohtamisesta”