Miten järjestöjohtajaksi tullaan? Ajautumista, ammatillisuutta ja maailman parantamista

Harva on haaveillut lapsesta saakka ryhtyvänsä järjestön johtajaksi. Uravalintana se on varsin harvinainen, vaikka järjestöissä työskenteleekin viisi prosenttia suomalaisista.

Mutta miten järjestöjohtajaksi sitten tullaan? Tätä aiemmin hyvin vähän tutkittua aihetta tarkastelen Työelämän tutkimus -lehdessä julkaistussa artikkelissani Ajautumista, ammatillisuutta ja maailman parantamista – potilas- ja kansanterveysjärjestöjen johtajien urakertomukset kaaosteorian näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu järjestöjohtajien haastatteluista. Kyseessä on väitöstutkimukseni ensimmäinen osajulkaisu.

Uratyypit

Hyödynsin tutkimuksessa työurien kaaosteoriaa. Löysin kolme järjestöjohtajan uratyyppiä, eli erilaista tapaa päätyä johtajaksi.

1. Johtajat

Johtajat ovat toimineet aiemmin johtajina erilaisissa organisaatioissa, yleisemmin julkisella sektorilla. Heitä on ohjannut uralla halu oppia ja kehittyä. Järjestöissä kiinnostavat mielenkiintoinen aihealue ja haasteet. Moni vaihtaakin työtä, kun kokee tehtävänsä tulleen valmiiksi ja etsii uusia haasteita seuraavasta järjestöstä tai jonkun muun organisaation johtamisesta.

2. Alanvaihtajat

Alanvaihtajat ovat siirtyneet järjestön johtajaksi toisenlaisesta työstä. Järjestöissä houkuttelee aiempaa laajempi työnkuva ja rajatun kokonaisuuden johtaminen. Aiempi työ on ollut julkisella tai yksityisellä sektorilla. Järjestöt ovat alanvaihtajille tuttuja työelämän yhteistyökuvioiden kautta.

3. Järjestötyöntekijät

Järjestötyöntekijät kertovat, etteivät varsinaisesti ole halunneet johtajiksi, vaan ennemminkin ajautuneet. He ovatkin työskennelleet järjestöissä eri tehtävissä ennen nykyistä työtään. Järjestötyöntekijöiden uratyyppi on aineistossa yleisin. Työn merkityksellisyys ja eettisyys on järjestötyöntekijöille erityisen tärkeää.

Monta polkua järjestöjohtajaksi

Järjestöjohtajaksi voi siis päätyä erilaisia reittejä. Yhteistä kaikille uratyypeille on työn merkityksellisyys. Moni järjestöjohtaja kuvailee itseään maailmanparantajaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita pelkkää pyyteetöntä auttamista, vaan järjestöjohtajan työssä voi toteuttaa itseään tavalla, joka hyödyttää myös muita. Tässä ollaan merkityksellisen työn ytimessä.

Vaikka usein luullaan, että järjestön johtajaksi tullaan vapaaehtoistoiminnan kautta, se ei tutkimukseni perusteella pidä paikkaansa. Osalla on kyllä kokemusta myös vapaa-ajan järjestötoiminnasta, mutta järjestön johtaminen on vaativaa työtä, joka edellyttää monenlaista ammatillista osaamista ja kokemusta.

Ura-ajattelu on monelle järjestöjohtajalle vierasta ja omaa urakehitystä halutaan ennemminkin vähätellä kuin korostaa. Ihmekös tuo, sillä järjestöjen hallintoa arvostellaan julkisuudessa usein. Vallalla tuntuu olevan ajatus, että järjestöjen pitäisi toimita itsekseen, ilman minkäänlaista hallintoa tai palkattua johtoa.

Järjestöjohtaminen on erityistä johtamista

Yhtenä väitöstutkimukseni kokonaistavoitteena on selvittää, eroaako järjestöjohtaminen yksityisen tai julkisen sektorin johtamisesta. Tässä osatutkimuksessa järjestöjohtamisen erityispiirteitä ovat henkilökohtaisuus, arvopohjaisuus, sattumanvaraisuus ja kompleksisuus. Nämä ohjaavat myös järjestöjen johtajien uran suuntaa.

Järjestön johtaminen edellyttää kykyä johtaa monimutkaisia kokonaisuuksia ja selviytyä sattumanvaraisuuden kanssa. Järjestöjohtajilla on avoimuutta muutoksille ja valmiutta reagoida niihin. Siksi heillä on erityiset valmiudet mukautua merkittäviin muutoksiin myös urallaan.

Tämä onkin lohdullista, sillä järjestörahoituksen leikkausten takia monen järjestön johtaja voi joutua pohtimaan uransa suuntaa. Toisaalta samoista valmiuksista olisi hyötyä myös muun tyyppisillä urilla, sillä työssä tarvittavat osaamiset muuttuvat yhä nopeammin.

Lindfors, Anne (2024); Ajautumista, ammatillisuutta ja maailman parantamista: potilas- ja kansanterveysjärjestöjen johtajien urakertomukset kaaosteorian näkökulmasta. Työelämän tutkimus 22 (2), 223-248.
https://doi.org/10.37455/tt.128894

***

Photo by Aaron Burden on Unsplash