Kun tutkimusaiheesta tulee ajankohtainen – järjestöjohtamisesta mediassa

Humpsahtaako järjestörahoituksesta turhan iso osa seiniin ja hallintoon? Näin kysyttiin Hesarin pääkirjoituksessa. Samankaltaista väitettä kuulee usein, samoin kuin sitä, että järjestöjohtajat istuvat pölyttyneinä reliikkeinä upeissa kulmahuoneissaan kahmien itselleen ja kavereilleen etuja.

Toki on hienoa ja ehkä hieman historiallistakin, että Hesari (ja myös Kaleva) nostivat pääkirjoituksissaan esiin järjestöjen rahoitusleikkaukset ja niiden vaikutuksen koko yhteiskuntaan. Muutos tulee olemaan raju, etenkin sen nopean aikataulun takia: alkavathan merkittävät vähennyksest jo alle vuoden päästä. Kokonaisuudessaan rahoitus tulee näillä näkymin vähenemään kolmanneksella.

Tutkimusnäkökulmasta aiheestani tuli ajankohtainen hieman yllättäin. Päätin kirjoittaa mielipidekirjoituksen, vaikka toki tiesin riskit. Järjestörahoitus ja järjestöt itsessään ovat jo pitkään olleet ärhäkän joukon mustamaalaamisen kohteena. Tutkimukseen haastattelemani järjestöjohtajat ovat kertoneet asenteiden koventuneen kautta linjan, jopa ihan virkamiestasolla.

Allekirjoitin mielipiteen tutkijana, mutta toki taustani järjestöjohtajana oli kaivettu esiin. Kommentoijat epäilivät työni vaikuttavan tutkimukseen. Ei kuitenkaan ole niin, ettei tutkimusta voisi tehdä aiheesta, joka koskettaa itseä tai jossa on itse sisällä. Toki tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys pitää perustella, siitä huolehditaan kyllä väitöstutkimusprosessissa.

Lisäksi olen työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta järjestössä, joka toimii omalla varallisuudellaan (täydentäen julkisen terveydenhuollon palveluja sekä rahoittaen ja tehden tutkimusta). Järjestö ei saa julkisia avustuksia. Pystyn siis katsomaan rahoitusjärjestelmiä ulkopuolelta ja juuri siksi ne näyttäytyvät järkyttävän byrokraattisilta.

Tietysti tutkijana tekee tiukkaa supistaa tutkimusaihe 2000 merkkiin, vähän kärjistääkin. Etenkin kun järjestöjohtamisen ammattimaisuuden korostaminen ei ole se kaikkein neutraalein aihe. Mutta näen, että tutkijoiden tehtävä on tuoda tutkimustaan näkyviin, vaikka siinä samalla asettaa itsensä alttiiksi mahdollisesti rajullekin arvostelulle.

Toki harmittaa, että mielipidekirjoitukseen mahtui vain yksi näkökulma. Päädyin korostamaan järjestöjen tehokkuutta varsin managerialistiseen tapaan. Vähintään yhtä tärkeä on kuitenkin järjestöerityinen kansalaisten osallisuuden mahdollistava rooli. Mutta näistä näkökulmista ja niiden kulloisistakin painotuksista järjestöjen johtamisessa on luvassa lisää sitten tutkimuksen tuloksia esittelevissä artikkeleissa.

Lisätietoa tutkimuksestani: Järjestöjohtamista tutkimassa (bloggaus)

Photo by Tim Mossholder on Unsplash