Mitä tapahtuu, kun sairastuu syöpään? Miltä se tuntuu, mitä ajatuksia herättää? Entä mitä mielessä liikkuu kun läheinen sairastaa, eikä ehkä toivukaan? Näitä ajatuksia Astrid Swan käsittelee levyllään From the Bed and Beyond. Swan on sairastanut aggressiivisen rintasyövän ja levy on syntynyt hänen omien kokemusten perusteella.
Luurankonainen, varjolady
Monesti kokemukset, tunteet ja tunnelmat avautuvat parhaiten taiteen avulla. Astrid Swanin levy on todiste tästä. Kauniissa kappaleissa ruhjeet muuttuvat helmiksi. Levyllä käsitellään paitsi sairastamista, myös ihmissuhteita: vetäytymistä, itsensä ja muiden suojelemista, rakastamisen riittämättömyyttä.
Avauskappale Maija´s song on kaunis tosikertomus ystävän viimeisistä hetkistä. Hetkistä, jolloin ystävykset keskustelevat tulevasta kesästä, vaikka molemmat tietävät, että toinen heistä ei enää näe sitä.
Centuries of Silence kertoo viiltävän kauniisti miten ikiaikaisesti vaietut tapahtumat estävät isovanhempaa tapaamasta lapsenlastaan ja hänen lastaan. Edes lapsenlapsen sairaus ei murra vuosisatojen hiljaisuutta. Ja eräänä päivänä onkin jo liian myöhäistä. Mutta isoäiti kulkee aina mukana peilikuvassa ja itsessä.
Parhaiten syöpään sairastumisen kokemuksen avasi minulle koskettava Song of Fear. Kappaleessa laulaja kertoo mitä kaikkia pelkoja sairastamiseen liittyy. Pelkoa herättää keho, joka on kerran jo pettänyt, mutta toisaalta myös se, jos kehossa ei tunnu kipua. Nuorena kuoleminen pelottaa, samoin se, jääkö itsestä mitään jälkeä maailmaan ja rakkaiden sydämiin. Kaikkien pelkojen luettelemisen jälkeen kappale päättyy kuitenkin toivoa herättävästi: I´m alive.
Aamutakki, siivet
Levyn julkaisukonsertissa yhdistyivät musiikki, mediataide ja pukusuunnittelu. Swan kertoo blogissaan saaneensa David Bowielta vaikutteita ilmaisuunsa ja eri taidemuotojen yhdistämiseen. Bowie kuoli syöpään tammikuussa 2016. Swan osoitti kunniaa Bowielle esittämällä konsertin viimeisenä kappaleena Space Oddityn.
Konsertin – samoin kuin levyn – tunnelma oli intensiivisen harras: surullisen kaunis ja koskettava, mutta myös toivoa antava ja lohdullinen. Swanin hitaat askeleet lavalla korostivat elämäntilanteen pysähtyneisyyttä. Pysähtynyttä elämää, jolloin ehtii miettiä. Elämäntilannetta, jota on tarve purkaa ja käsitellä musiikin avulla.
Asetelma oli pelkistetty. Kuten Swan, myös koko bändi liikkui esityksen aikana eri puolilla lavaa. Keskeisessä osassa niin valkokankaalla esitetyissä videoissa kuin lavallakin oli sänky, jonka ympärillä elämä tapahtuu. Laulajan yllä oleva aamutakki oli ensin musta, muuttuakseen jonkinlaisen pakkopaidan ja siipien kautta valkoiseksi. Hyvältä tuoksuvaan aamutakkiin viitataan myös levyn avauskappaleessa.
Olin kuullut Astrid Swanin musiikkia livenä aiemminkin. Hän esiintyi kesällä 2016 SuomiAreenassa järjestetyssä Monokini 2.0 -showssa. Myös tuossa esityksessä yhdistyi monta ilmaisutapaa: musiikki, muoti ja videotaide. Mallit – tavalliset, syövän sairastaneet naiset – olivat silminnähden voimaantuneita ja liikuttuneita. Minuun esitys teki erittäin suuren vaikutuksen, eikä kyyneliltäkään voinut välttyä. Tunnelma välittyy hyvin myös tämän videon kautta. Videon musiikkina on Astrid Swanin Four Months to Kill.
Kiitos ja suositus
Syöpään sairastuneelle The Bed and Beyond toimii vertaistukena, tunteiden ja tunnelmien sanoittajana sekä ennen kaikkea antaa toivoa. Läheisille se tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää sairastuneen ajatuksia ja käyttäytymistä helpottaen kohtaamista. Minulle avautui levyn ja konsertin myötä paljon uutta teemoista ja ihmisistä, joiden parissa työskentelen. Mutta ennen kaikkea opin jotain elämästä. Kiitos.
Tietoa tulevista keikoista löytyy Astrid Swanin Facebook-sivulta.
Pelasta maailma 
Paluuviite: Odotus – valokuvateos tahattomasta lapsettomuudesta | Pelasta maailma